sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Vaniljakreemillä täytetyt tortut

Okei, joulutortut on pahoja, paitsi ihan suoraan uunista tulleena. Tää on mun mielipide. Kunnes vihdoin sain kokeiltua tätä niksiä, jolla joulutorttukin nousee uuteen kunniaansa. Kaapissa oli pussi vanhanajan vaniljakastikejauhetta ja miksasin siitä kreemin torttupohjien alle. Päälle luumumarmeladi ja nam, viimeiset torttulevyt pakkasesta hävisivät nopeasti vieraiden suuhun. Helppoa ja hyvää ja ensi jouluna meidän pöydässä on vain näitä tunattuja versioita .

Juttelin juuri ystäväni kanssa, joka on ollut armottomalla laihdutuskuurilla nyt 2-vuotiaan lapsensa saamisen jälkeen. Hän on ollut aina ylipainoinen, mutta on nyt halunnut muuttaa elämäntapojaan ja hyvin on onnistunutkin. Puhuimme siitä, kuinka toisilla on tarve suklaapalan otettuaan syödä koko levy tai yhden keksin syötyään vetää vähintään kolme siihen päälle. Hän kertoi kuuluvansa tähän porukkaan, minkä hän huomasi taas joulusuklaita syödessään. Siitä seuraa tietty armoton morkkis. Hänen 2-vuotiaansa tuntui olevan samaa sorttia.

Minä taas olen aina ollut sellainen, että en syö mitään, mikä ei oikeasti ole hyvää. Jätän keksit ja Fazerin sinisen syömättä; myös joulutortut, jos ne ei ole ihan tuoreita. Olen nirso karkkien suhteen ja pieni suklaapatukka saattaa kestää minulla viikonkin. Mikään pyhimys en toki ole. Varsinkin kotona lapsen kanssa ollessani vetelin huoletta joka päivä palan suklaata ja usein jonkun kahvipullan. Rakastan hampurilaisia ja sipsejä (mutta vain Taffelin perussipsejä, muut jää syömättä).

Päädyimme ystäväni kanssasiihen, että tää on joku geneettinen juttu, että toiset ei osaa lopettaa makean syömistä, kun toisille jo muutama pala tuo täyttymyksen. Itse tiedän, että jos kiloja alkaisi kertyä liikaa, niin suolainen puoli on se, mistä pitäis vähentää. Näyttää siltä, että tyttäremme on myös niitä, joiden ei tartte vetää kaikkea loppuun lautaselta, vaikka olisi jo täynnä. Myös makeat herkut jäävät lautaselle kesken, jos vatsa on jo täynnä. Varsin hyvä piirre, sanoisin.

torttutaikina levyjä
luumuhilloa

Vaniljakreemi:
1 dl vanhanajan vaniljakastikejauhetta
1 dl maitoa

Sekoita kastikejauhe maidon sekaan ja anna vetäytyä hetki. Täytä torttutaikina levyt ensi kreemillä ja lisää päälle luumuhillo. Muotoile tähden mallisiksi ja paista uunissa ohjeen mukaan.

2 kommenttia:

Vilukissa kirjoitti...

Höh, mä olen just sellainen jonka pitää syödä aina se koko levy suklaata tai paketti jätskiä kerralla. Ja niin menee suolaiset kuin makeatkin (paitsi ehkä pullat)... Ei siis ihme että turpoaa :P

Törmäsin muuten yhdessä blogissa sellaiseen joulutorttuversioon, jossa oli tehty taikinasta vain pieniä neliönmallisia suupaloja ja laitettu päälle luumuhillon lisäksi appelsiinituorejuustoa. Täytyis ehkä kokeilla ens jouluna.

Kanelibasilika kirjoitti...

Kaikilla on varmasti heikkoutensa. Sitä en vaan ymmärrä, että mm. mieheni on varustettu geeneillä, joilla voi puputtaa keksejä ja karkkeja ihan rauhassa ilman pelkoa lihoamisesta. Ja suolaisia herkkuja myös. Se kyllä ottaa välillä päähän, kun itse joutuu vähän katsomaan mitä suuhunsa pistää.

Mietin just, että vierasvarana noita toerttulevyjä vois pitää pakkasessa. Vaniljakreemiä ja vaikka vadelmamarmeladia ja nopea vierasherkku on syntynyt!