maanantai 11. marraskuuta 2013

Saaristolaisleipä

Ihme leipomisvimma ollut viimeaikoina. Mistä lienee kertookaan. Tämä kyseinen leipäprojekti on ollut mielessä jo pidempään, sillä rakastan saaristolaisleipää, mutta sen hinta on kaupassa aika suolainen eikä sitä edes saa joka paikasta. Saaristolaisleivän hyvä puoli on se, että se vain paranee seisottuaan useammankin päivän. Meillä tämä hotkittiin isänpäivänä ihan merisuollalla maustetun voi kera, mutta hyväähän tämä on kaikkien kala- ja äyriäistäytteiden kanssa. Leipä on kieltämättä hidas valmistaa, mutta loppujen lopuksi todella helppo. Mahtava joululahjaidea muuten. Itse tein leivän laktoosittomaan piimään ja maku sekä rakenne olivat ihan hyviä niinkin. Pitkän paistojan takia kannattaa leipä peittää leivinpaperilla tunnin paiston jälkeen. Tai miten kenenkin uuni nyt sitten leipää paistaakaan. Ohjeesta tulee yksi iso leipä, joka paistetaan pitkulaisessa leipävuuassa.

Leivän sain tehtyä mainiosti, kun meillä oli viikonloppuna tyttärellä kaverivieras naapurista. 3-vuotiaat tytöt laittoivat oven kiinni ja leikkivät kaksi tuntia lähes keskenään. Ihan outoa, kun yhden lapsen kanssa olen tottunut siihen, että häntä pitää viihdyttää ja aikuisen pitää osallistua leikkeihin. Mahtavaa, kun alkaa olemaan näitä omia ystäviä, joiden kanssa leikkiä ja äiti voi leivoskella rauhassa!

0,5 l piimää
35 g hiivaa
1-1,5 dl tummaa siirappia  (itse laitoin 1 dl ja mielestäni se riitti hyvin)
1 pkt Tuoppi Kotikaljaa (paketissa on 3 pss mallasta, laita kaikki ne)
1,5 dl vehnäleseitä
1,5 dl ruisjauhoja
0,5 rkl suolaa
5 dl vehnäjauhoja

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi ja sekoita joukkoon hiiva. Lisää siirappi, kaljamaltaat, vehnäleseet,ruisjauhot ja suola. Sekoittele tasaiseksi ja lisää vielä vehnäjauhot. Anna taikinan kohota n. 1,5 h.

Voitele leipävuoka voilla ja kaada taikina vuokaan. Paista uunin alimmalla tasolla 170 asteessa kaksi tuntia. Pittele leipä paiston puoli välissä leivinpaperilla, ettei pinta tummu liikaa. Kumoa leipä ja anna jäähtyä liinan alla. Leipä säilyy hyvin, jos vaan malttaa olla syömättä sitä saman tien.




2 kommenttia:

Merja kirjoitti...

Saaristolaisleipä on upeaa! Meillä se yhdistyy juhliin, jouluun, pikkujouluun, pääsiäiseen, kerralla tehdään koko pellillinen. Merenkurkun perinneleipään tulee myös puolukoita.

Kanelibasilika kirjoitti...

Puolukoita, jännä ajatus. Muistan joskus syöneenkin itse asiassa tummaa leipää puolukoilla. Pitääpä kokeilla!